Näin varavaltuutetun ja aika lailla rivikuntalaisen näkökulmasta kun seuraa polittista päätöksentekoa, ei voi välttyä ajatukselta että turhan usein päätöksiin ryhdytään puhtaasti ideologiapohjalta ja faktat unohtaen.
Tosiasioiden väheksyminen tuli väistämättä mieleen, kun aivan yllättäen poliittiselle agendalle pompsahti Oulun teatterin avustuksen pienentäminen puolella miljoonalla eurolla. Ajatus olin perussuomalaisten Jenna Simulan esittämä ja keskustan Matias Ojalehdon kannattama.
Jos kaupungin teatterille maksamaa tukea vähennetään 500 000 euroa ja samalla valtion myöntämä avustus pienenee reilulla 220 000 euroa niin, että teatterilta pitää irtisanoa 15 ihmistä ja esitysten määrää leikata ilmeisesti kolmanneksella (kuuden ensi-illan sijaan neljä), mikä mahtaa olla tämän leikkauksen suora ja epäsuora vaikutus kaupungin verotuloihin?
Moniko yritys joutuu sen myötä supistamaan toimintaansa? Kuinka monella ihmisellä on sen jälkeen lomautus tai irtisanominen edessä?
Äkkiä ajatellen tästä leikkauksesta kärsivät eniten alat, jotka ovat koronastakin eniten kärsineet: teatteriravintolan väliaikatarjoiluja tekevät ja myyvät ihmiset, oululaiset ravintolat työntekijöineen ja sitä myöten ravintoloille tavaraa toimittavat yritykset (leipomot, maatilat, karjankasvattajat, mitkä kaikki muut), taksiyrittäjät renkeineen, teatterimatkailijoita majoittavat hotellit ja airbnb-majoittajat. Mitkä kaikki muut? Ainakin esityksissä avustavat tanssijat, kuorolaulajat ja muut kulttuurin silpputyöläiset, joita jatkossa tarvitaan vähemmän.
Onko kaupunginhallituksella ollut tiedossaan kunnon laskelmat kerrannaisvaikutuksista? Entä saako valtuusto kunnon laskelmat ja vaikutusarviot käsiinsä ennen päätöksentekoa? Ylen tekemän jutun mukaan ei.
Jyväskylässä tutkittiinkaupungin kulttuurilaitosten vaikutuksia alueen talouteen. Kuten arvata saattaa, vaikutukset olivat myönteiset ja merkittävät: ”Jyväskylän kaupungin taide- ja kulttuurilaitosten kävijöiden kulutus muodostaa vuodessa laitoskäynteihin liittyvän 8,4 miljoonan euron rahavirran. Laitosten aluetaloudellinen vaikutus on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Tässä luvussa ei ole mukana laitosten henkilöstö- ja kiinteistömenoja. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen (ilman laitosten henkilökuntaa) on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta.”
Jyväskylän asukasluku oli 2016 vuonna 138 000 ja Oulun 200 000 eli Oulun väkiluku on 30 prosenttia suurempi. Ihan suoraan ei varmaankan voi vetää johtopäätöstä, että Oulun seudulla Jyväskylän tutkimuksen luvut pitäisi kertoa 1,3:lla, mutta antaisi se ainakin osviittaa.
Jos kaupunginhallituksessa olisivat aivan oikeasti perehtyneet näihin lukuihin, olisivatko leikkauksen kannattajat tosiaan olleet leikkausten kannalla? Vaikka leikkaukset kuristavat sekä kulttuurialaa että ravintoloita, takseja, majoitusliikkeitä, vaatekauppoja?