Sain sähköpostia. Oikeastaan kaksikin viestiä. Toisen todennäköisesti keski-ikäiseltä tai hiukan vanhemmalta mieheltä, toisen todennäköisesti nuorelta naiselta. Kumpikin kyseli näkemyksiä asioista, koska miettävät voisivatko äänestää minua. Tuo on, tiedättekö, niin siistiä. Siis tuo, että ihmiset ottavat yhteyttä ja kysyvät mitä ajattelen jostain tietystä asiasta! En itse ole koskaan tehnyt niin vaan olen tyytynyt vaalikoneiden ja poliitikkoputouksen tuottamiin tietoihin.
Jälkimmäiselle kysyjälle koostamani vastauksen pääosan ajattelin kopioida tähän, koska se oli hyvää pohdintaa minulle itsellekin. Olen kova kehumaan itseäni melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, mutta tässä kohtaa se oli aika vaikeaa. Uskon sen johtuvan siitä, että ensimmäistä kertaa ehdolla olevana en vielä kunnolla hahmota, mitkä ovat vahvuuteni verrattuna muihin ehdokkaisiin. Enkä tietenkään tiedä vielä sitäkään, mitkä olisivat vahvuuteni valtuutettuna. Voin kuvitella kaikenlaista vahvuuksistani, mutta vasta aika näyttää käsitykseni oikeaksi tai vääräksi.
Joka tapauksessa tässä on vastaukseni (varsin pitkä, mutta mitäs päästitte Lapinlammen ihan itsekseen näppäimistön ääreen):
”Miksi minua kannattaisi äänestää? Minäpä kokoan tähän vastausta väliotsikoilla selkeytettynä, niin ettei tekstistä tule liian pitkää pötköä. Sitä ennen pitää kuitenkin mainita, että ihan varmasti teet oikean valinnan kenelle meistä päätätkin äänesi antaa. Vihreissä ehdokkaissa on aivan upeita tyyppejä!
Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus
Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus ovat minulle kaiken toiminnan perusta.
Usein sanotaan, ettei päätöksiä pitäisi tehdä tunteella vaan järjellä. Minä en näe niissä eroa: sydäntä pitää kuunnella ja omien arvojen ja etiikan pitää olla kaiken päätöksenteon pohjana. Omaatuntoa pitää kuunnella aina ja kaikkialla. Vihreät ovat hyvä puoluevalinta juuri siksi, että meillä ei muista puolueista poiketen ole ryhmäkuria vaan voimme aina jokainen kuunnella sydäntämme päätöksenteossa.
Monipuolisuus
Minua kannattaa äänestää siksi, että monipuolisen (lue: sekalaisen) taustani vuoksi minulla on kokemusta monelta eri sektorilta. Usein ihminen opiskelee yhden ammatin ja tekee työtä samalla alalla tai saman alan liepeillä koko ikänsä, jolloin näkökulma asioihin voi olla kapeampi. Minun näkökulmani on totisesti laaja 😀
Minä olen valmistunut 90-luvun laman aikaan sosiaalikasvattajaksi ja työskennellyt jonkun verran lasten, nuorten ja erityisnuorten parissa. Olin viimeistä sosiaalikasvattajavuosikurssia ennen ammattikorkeakoulujen tuloa, joten suoritin myös sosionomin täydennyskoulutuksen ja erikoistuin siinä diakoniatyöhön, se oli meidän kurssilla kaikkien yhteinen erikoistumisala. Siinä sain kätevästi laajennettua ammattiosaamistani päihde- ja mielenterveystyön suuntaan ja suoritin yhden harjoittelun Oulun vankilassakin. Vankilaharjoittelu oli tosi kiinnostava ja hyödyllinen, se avasi silmät huomaamaan sen, miten monen vangin polku on oikeastaan kivetty vankilan suuntaan jo lapsesta saakka. Samoin se auttoi huomaamaan sen, ettei vankilasta rikoksettomaan elämään paluu ole mitenkään helppoa eikä oikeastaan edes luonnollista.
Lisäksi olen opiskellut Oulun yliopistossa viestintää ja germaanista filologiaa ja työskennellyt projektipäällikkönä mielenterveysyhdistyksen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön projektissa, päivähoitajana, lastentarhanopettajana, tiedottajana, toimittajana ja päätoimittajana. Nyt olen ehkä viitisen vuotta ollut pienessä ohjelmistoalan yrityksessä toimitusjohtajana ja yritän toteuttaa filosofiaani ja arvojani työssäni: Meidän toimintamme on vastuullista. Asiakkaista pidetään hyvää huolta, samoin työntekijöistä. Verot maksetaan kuten pitääkin ja mielellään, eikä mistään muistakaan maksuista laisteta. Meidän firmassa on toimittu vastuullisesti ja fiksusti jo aikana ennen minua, joten olo oli kotoisa heti alusta alkaen 🙂
Minulla on pienessä firmassa työskentelyn ja muiden yrittäjien kanssa verkostoitumisen ansiosta hyvä käsitys pienten yritysten arjesta Oulussa. Haluan vaikuttaa siihen, että kaupungin hankinnat tehdään paikallista yrittäjyyttä suosien, koska siihen voidaan hankintoja ohjata ihan rehellisin keinoinkin. Lisäksi haluan, että hankinnat tehdään eettisesti kestävällä tavalla, eli ei hankita halvinta lapsityövoimalla tehtyä materiaalia tai suurten monikansallisten yritysten tuottamaa huttua vaan yritetään löytää parempia ratkaisuja. Haluan vaikuttaa myös siihen, että yrittäjien ei tarvitsisi juosta kaupungin viranhaltijan luota toisen luo asioita hoitamassa vaan palvelut saisi yhden luukun periaatteella. Tämä siksi, että pienet yritykset ovat nykyisin suurimpia työllistäjiä ja kunnallisen elinvoiman ylläpitäjiä, eikä yrittäjän osaaminen ole kunnallisen byrokratian puolella vaan siinä työssä, jonka vuoksi hän yrityksensä perusti.
Minulla on lama-aikaan valmistuneena ja paljon pätkätöitä tehneenä kokemusta myös työttömyydestä ja pätkätyöläisen roolista. Tiedän, että ihminen haluaa olla tarpeellinen osa ympäröivää yhteisöä ja että siksi kaupungin pitää tehdä kaikki mahdollinen työllisyystilanteen parantamiseksi.
Vaalilupaukseni
Olen tehnyt vain yhden ainoan vaalilupauksen ja senkin vain, koska Ylen vaalikoneessa pyydettiin vaalilupauksia. Lupasin, että teen parhaani.
Enempää en uskalla luvata, kun en tiedä, mitä tuleva kausi tuo tullessaan. Sote-asioiden esimerkiksi pitäisi siirtyä 2019 alusta maakuntien päätettäväksi, mutta pahoin pelkään ettei hallitus ehdi saada valmista siihen mennessä. Voi olla että kaupunginvaltuustossa käsitellään sote-asioita vielä seuraavat neljä vuotta tai pidempäänkin.
Ajattelen, että parasta ja oikeastaan vaativintakin, mitä voin luvata on tuo. Jos teen parhaani, tarkoittaa se, että asetan riman korkealle enkä päästä itseäni helpolla päättäjänä.
Käsitykseni valtuutetun tehtävästä
Ajattelen, että valtuutetun tehtävä ei ole ajaa oman äänestäjäkuntansa asiaa. Hänen tehtävänsä on puolustaa koko kaupungin, kaikkien kaupunkilaisten (myös yli-iiläisten ja ylikiiminkiläisten), tulevien kaupunkilaisten, tulevien sukupolvien, koko seutukunnan ja luonnon etuja.
Olin parikymppisenä yhden kauden Kiimingin seurakunnan kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenenä. Sen kokemuksen pohjalta tiedän, että yksittäisen valtuutetun vaikutusvalta on hyvin rajallinen ja että päätöksiä voi saada aikaan vain yhteistyössä muiden valtuutettujen kanssa, puoluerajojen yli. Toivon, että olen riittävän yhteistyökykyinen ja riittävän sinnikäs saadakseni läpi päätöksiä, jotka ihan oikeasti ja aidosti tekevät Oulusta paremman kaupungin kaikenikäsille kaikenlaisista taustoista tuleville ihmisille.
Minä henkilönä
Olen ihmisenä iloinen ja pirteä eikä minulla kuulemma ole tippaakaan karismaa. Niin kertoi yksi entinen työkaverini aikanaan kaikella rakkaudella 😀
Sinnikkääksikin minua on sanottu, samoin rohkeaksi. Otan suoraan yhteyttä yrityksiin ja eri toimijoihin, jos joku vaivaa minua.
Perheeni on käytännössä puolisoni, meillä ei ole lapsia. Asumme Iskossa rintamamiestalossa ja harrastamme yhdessä esimerkiksi huonojen elokuvien katsomista. Satunnaisesti innostun myös lenkkeilystä (puoliso on innokas juoksija), mutta olen toisaalta myös hirveän laiska ja mukavuudenhaluinen. Niinpä pidän kovasti kotisohvan nurkasta, jossa voi viltin alla rönöttää ja katsoa elokuvia tai tviittailla sekä fiksuja että höpsöjä Twitterissä.
Vielä kiitos yhteydenotosta, se oli minullekin arvokas puntaroinnin paikka. Erityisesti yhteydenottosi oli kuitenkin ilahduttava; ensikertalaisena ehdokkaana tuntuu sykähdyttävältä, että harkitset äänesi antamista minulle. Jos vastaukseni herätti kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni.
Olen ihan varma, että ketä tahansa vihreistä äänestätkin, on valintasi oikea ja fiksu!”