Kävin eilen Rakennusteollisuus ry:n kuntavaaliehdokkaille järjestämässä opastushenkisessä tilaisuudessa. Siellä tuli paljon kiinnostavia asioita esiin. Myös paljon sellaista, mitä jäin pohtimaan jälkeenpäin.
Yksi pohdituttavista asioista on viallisten rakennusten remontoiminen. Esimerkiksi vaikkapa Jokirannan koulu Kiimingissä, siis entinen Kiimingin yläaste, jota itsekin aikanaan kävin.
Oululehden mukaan ”Jokirannan koulusta on peruskorjattu 80 prosenttia 2000-luvun aikana. Sisäilmaongelmista kärsivä ja peruskorjausta odottava A-osa on 20 prosenttia kokonaisuudesta. Sen alakerta on ollut suljettuna vuoden 2015 maaliskuusta lähtien. Remontit ovat maksaneet 10 miljoonaa euroa.”
Kyseistä koulua on siis rempattu vuosien saatossa kymmenellä miljoonalla eurolla. Se on ihan hirveän iso määrä rahaa – ja vieläpä meidän kaikkien yhteistä rahaa.
Kyseinen koulu sairastuttaa lapsia ja siellä työskenteleviä aikuisia, joten voi päätellä, että remonttirahat on käytetty turhaan tai ainakin tehottomasti.
Samaan aikaan Kuhmossa rakennetaan uutta puukoulua (huppujen suojassa!) 11,6 miljoonalla eurolla. Sivumennen mainittakoon, että siellä on laskettu, että lähialueen puusta lähialueella rakentamalla saadaan aluetalouteen 2,7 kertainen tuotto. Siis yhdellä puurakentamiseen sijoitetulla eurolla saadaan 2,7 euroa takaisin alueelle. Ja bonuksena tulee terve, huolella rakennettu koulu.
Entä jos Kiimingissä oltaisiin vihelletty remontti- ja sisäilmaignoorauspeli poikki jo aikaa sitten? Kenen tehtävä olisi ollut sanoa, että euroakaan ei enää käytetä Jokirannan koulun laastarointiin, kun amputaatio olisi ainoa oikea ratkaisu?
Ymmärrän sen, että kunnilla ei välttämättä itsellään ole riittävää ymmärrystä esimerkiksi kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmia aiheuttavien rakenteiden korjaamisessa, koska kuntien tekninen johto ja rakennusosaaminen on enemmän yleisasiantuntemusta (kuten sen kuuluukin olla) eikä erityisosaamista ja erikoistumista. Siksi pohdin, olisiko esimerkiksi rakennusalan yritysten pitänyt jossain vaiheessa sanoa, että tarjouskilpailu remontoinnista kannattaa perua ja miettiä koko remontoinnin järkevyys uusiksi. Vai olisiko kunnan pitänyt jo vuosia sitten hankkia ulkopuolista asiantuntija-apua arvioimaan ja arvottamaan remontoinnin järkevyyttä?
Rakennusteollisuuden edustaja, jolta kysyin tätä (toki paljon lyhyemmin ja ilman pitkiä perusteluja, koska tarkoituksena ei ollut pitää minun monologiani vaan antaa heidän kertoa näkemyksiään), antoi ymmärtää että heidän tehtävänään on tehdä tarjouksia ja remontoida, jos sitä heiltä pyydetään. Harmi. Toivoisin yrityksiltäkin vastuunkantoa ja asiantuntemuksen rohkeaa esiintuomista.
Eikä tietenkään haittaisi, vaikka käyttäjiltäkin joskus kysyttäisiin. Me kyseisen koulun entiset oppilaat olisimme osanneet jo 1980-luvulla kertoa, että ainoa fiksu ratkaisu on purkufirman tilaaminen paikalle.
Lähteet:
http://www.oululehti.fi/uutiset/sisailma-sairastuttaa-jokirannan-koululla-6.255.128956.52618e8e60
http://yle.fi/uutiset/3-9405700